Katsastuskonttori joensuu marianne kallio alastonkuvat

Elektroniska brev ger inte upphov till något avfall. Förfallodatumpåminnelsen påminner om du håller på att missa förfallodatumet för en faktura som kommit in till Netposti. Påminnelsen som skickas ut till din e-post är avgiftsfri och du börjar använda tjänsten med ett par klickningar i delen Påminnelser. På samma ställe kan du även välja en avgiftsbelagd sms-påminnelse. Kan användas var och när som helst. Elektroniska fakturor kan tas emot och betalas på ett och samma ställe oberoende av bank.

Vid sidan av den automatiska arkiveringen kan du skapa egna arkivmappar för dina brev och dokument. Du sparar tid och slipper föra in papper i mappar. Du slipper mata in betalningsuppgifterna för hand genom att kopiera alla uppgifter till nätbanken på en gång med Netpostis numeriska streckkod oberoende av bank. Du kan infoga påminnelser i dina brev, till exempel om förfallodagen på en faktura eller om skötseln av ett ärende som hänför sig till ett brev.

Du kan ta emot e-fakturor, myndighetsbrev, lönespecifikationer, laboratorieresultat och andra officiella brev elektroniskt på ett och samma ställe på ett säkert sätt. Till Netposti skickas ingen skräppost, eftersom alla dina brev skickas via kända informationslogistikoperatörer. Såväl avsändare som mottagare ska registrera sig för att kunna använda Netposti, vilket innebär att det inte finns någon risk för skräppost. Du läser elektroniska brev med hjälp av en krypterad SSL-förbindelse. Allt sker automatiskt i datasystemet ända från avsändaren fram till Netposti, vilket betyder att brevhemligheten inte riskeras i något skede.

Det är också enkelt att förstöra elektroniska brev på ett säkert sätt. Avsändarföretagen och -samfunden i Netposti marknadsför egna fakturor, lönespecifikationer eller andra elektroniska brev för konsumenterna på olika sätt. Löntagare eller fakturamottagare kan t.

DNA Ab är en finländsk datakommunikationskoncern som erbjuder privatpersoner, organisationer och företag högklassiga samtals-, data-, mobiltelefon- och TV-tjänster som utnyttjar den allra senaste tekniken. DNA har över 3 miljoner kunder i mobilnätet och det fasta nätet.

DNA erbjuder mångsidiga datakommunikationstjänster för kontakt mellan människor, informationssökning, säkerhet och underhållning.

DNA genomför en kampanj för sina egna kunder om hur enkelt det är att ta emot elektroniska fakturor i Netposti. Kunderna kan vinna iPhone-priser i kampanjen, som marknadsförs bl. Trafiksäkerhetsverket TraFi har som uppgift att främja trafiksäkerheten, en hållbar utveckling av trafiksystemet och informationsservicen för fordonstrafiken. Konsumenterna kan ta emot sina fordonsskattesedlar elektroniskt i Netposti i stället för i pappersformat.

TraFi har skickat information om Netposti som en bilaga till kundernas fordonsskattesedlar och lottat ut navigatorer bland dem som tar emot elektroniska fordonsskattesedlar i Netposti.

Priser, hjälp och stöd. Priser Vanliga frågor Kontaktinformation. Serviceställen Sök postnummer Leveranstidsförfrågan Landspecifika uppgifter. Instruktioner Förbjudna försändelser Fullmakt Förvaringstider.

Villkor och registerbeskrivningar Grunder för ersättning Placering av postlådor Meddelanden. För full funktionalitet posti. Vi gör underhållsarbete i Netposti Under avbrottet är tjänsten ur bruk. Vi beklagar eventuella olägenheter som detta kan medföra. Netposti gör vardagen enklare Netposti är en avgiftsfri tjänst som tillhandahålls av Posten. Ta Netposti i bruk Du loggar enklast in på den säkra tjänsten med dina nätbankskoder.

Paikallinen Korsukööri esiintyy erityisesti isänmaallisissa maanpuolustustapahtumissa. Nuijan-talo oli täynnä juhlavieraita. Rintamanaisten Liiton purkamiskokous pidettiin Helsingissä 6. Liitossa oli vuoden alussa 11 rekisteröityä yhdistystä, joissa oli rintamapalvelustunnuksen omaavaa jäsentä. Virallisia kokousedustajia olisi ollut 18 ja heistä paikalla oli Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tammenlehvän Perinne- liiton toiminnanjohtaja Pertti Suominen.

Hän on toiminut neuvonantajana useissa liiton purkamiseen liittyvissä asioissa. Purkamiseen liittyviä asioita oli käsitelty jo aikaisemmin mm pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa, johon oli kutsuttu myös yhdistysten viralliset edustajat. Päätös oli molemmissa kokouksissa yksimielinen purkamisen puolesta. Liiton purkavan kokouksen päätöksen mukaisesti jäljellä olevat liiton varat siirrettiin käytettäväksi liiton toimintaa lähellä olevien yhdistysten hyväksi.

Ilmassa oli haikeutta mutta myös helpottuneisuutta. Liitto on työnsä tehnyt, mutta jäsenet pysyvät huoltotyön piirissä muiden veteraanijärjestöjen jäseninä. Liitto kutsui Hotelli Arthurissa pidettyyn juhlaan eri yhteistyötahojen edustajia ja ystäviä vuosien varrelta. Jopa Mannerheim ehti esittämään tervehdyksen isänmaan hyväksi eri tehtävissä toimineille naisille. Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Eino Siuruainen toi juhlapuheessaan esille naisten työn merkityksen sodan ja rauhan aikana sekä heidän voimansa myös järjestötehtävissä.

Veteraanijärjestöjen tervehdyksen ja kiitokset yhteistyöstä esitti Suomen Sotaveteraaniliiton kunniapuheenjohtaja, professori Aarno Strömmer. Kaartin soittokunnan Juhlamarssi ja sikermä sota-ajanlauluista sekä Elias Kaskisen esittämä Romanssi Peter Niemen säestyksellä sai varmasti kyyneleen herahtamaan useammankin juhlavieraan poskelle. On ymmärrettävää, että ikääntymisen myötä tapaamiset harvenevat, mutta yhteys säilyy ja muistot kantavat.

Liiton vuotinen toiminta sai arvoisensa päätöksen. Emeritusmaaherra Eino Siuruainen piti juhlapuheen. Vuorossa pitkään liiton toiminnanjohtajana toiminut Aino-Maria Havanto. Rintamanaisten Liiton viimeisen hallituksen jäsenet koolla juhlapaikalla. Tuomas Sauliala Ennen juhlaa oli mahdollisuus tavata tuttuja. Hotelli Arthurin juhlasali täyttyi jäsenistä, ystävistä ja yhteistyökumppaneiden edustajista. Marskia esittävä näyttelijä Timo Närhinsalo saapumassa juhlaan. Juhlavan luovutustilaisuuden oli suunnitellut Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pertti Suominen.

Kunniavartion muodostivat rauhanturvaajien edustajat Kari Kaiposen johdolla. Läsnä tilaisuudessa oli Lotta Svärd Säätiön ja rintamanaisten edustajia. Rintamanaisten Liitto on saatettu kunniakkaaseen päätökseen. Eijakristina Sumelius, Museoamanuenssi Rintamanaisten Liiton kunniapuheenjohtaja, Laine-Maire Kyöstilä oli useiden vuosien ajan aktiivisesti mukana myös Maailman Veteraanijärjestön MVJ toiminnassa naissotaveteraanien asioita käsiteltäessä. Rintamanaisten Liitto liittyi MVJ: Hän tuli pian arvostetuksi myös Pariisin päämajan tilaisuuksissa.

Näihin aikoihin oli Tyynen valtameren lähialueilla toimivat eri maiden sotave- Laine-Maire Kyöstilälle myönnetty Maailman Veteraanijärjestön tunnuksin varustettu hopeinen mitali luovutettiin hänelle Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan kokouksessa teraaniyhdistykset saavuttaneet arvostetun aseman omissa maissaan ja kykenivät järjestämään monipuolista toimintaa. Useat niistä kiirehtivät kutsumaan MVJ: Näiden kokoontumisten yhteydessä oli yleensä myös sotaveteraaninaisten kokouksia.

Kansainvälisen naissotaveteraaniyhdistyksen edustajana Laine-Maire Kyöstilä sai tilaisuuden perehtyä muutamien itäisten valtioiden sotaveteraaninaisten toimintaan. Luullakseni ainakin sellaisten valtioiden kuin Taiwanin, Filippiinien, Etelä- Korean sotaveteraaninaiset tulivat Laine-Mairelle tutuiksi. Esko Kosunen Hyvä henki ja paljon asioita sosiaalineuvojat koolla Helsingissä Sotaveteraanipiirien vapaaehtoisesti toimivat sosiaalineuvojat kokoontuivat maaliskuussa Helsingissä.

Sosiaalineuvojat 16 sotaveteraanipiiristä olivat mukana perinteisillä neuvottelupäivillä Helsingissä Sosiaalineuvojat ovat vapaaehtoistyöntekijöitä ja ovat tärkeä osa järjestömme toimintaa.

Neuvottelupäivillä paneuduttiinkin veteraaniasioihin mutta myös yhteistyön kehit- tämiseen, vastuun jakamiseen sekä omien voimavarojen tunnistamiseen arkipäivässä. Tämän yhteistyön kehittäminen on liiton, piirien ja yhdistysten tehtävä.

Neuvontapalvelujen osuus lisääntyy ja avun ja tuen tarve kasvaa veteraanien ikääntyessä, tämä näkyy sosiaalineuvojien arjessa.

Kaikkiin kysymyksiin ja avunpyyntöihin ei ole olemassa selvää vastausta ja hoito- eikä toimeentulovastuuta voida ottaa, vaikka siihen tahtoa olisikin. Moninaiset veteraanien arkipäivässä selviytymisen ongelmat painavat siis myös vapaaehtoisten auttajien harteita.

Näiden asioiden vuoksi liitto pitää erittäin tärkeänä yhteisiä neuvottelupäiviä, jolloin avoin vuoropuhelu on mahdollista. Kuntien työntekijät vaihtuvat ja osalle työntekijöistä veteraaniasiat ovat vieraita. Pohdimme myös koulutus- ja tiedottamistilaisuuksien järjestämistä muille yhteistyötahoille.

Liitto jatkaa keskustelua Valtiokonttorin, aluehallintoviraston ja veteraanijärjestöjen yhdessä järjestettävistä tilaisuuksista maakunnittain. Tämä olisi kustannustehokasta niin taloudellisesti kuin henkilöresurssien käytön suhteen.

Tietosuojaan liittyvät asiat puhuttivat. Kunnat, kuten eivät myöskään yhdistykset saa veteraanitunnuksen omaavien henkilöiden tietoja, jos he eivät ole jäsenenä yhdistyksessä. Miten siis saavutetaan heidät ja varmistetaan heille kuuluvat lakisääteiset etuudet kuin myös kuntien ja yhdistysten omat palvelut?

Jäsenmäärältään pienemmät yhdistykset tuntevat lähes kaikki alueensa veteraanit, mutta suuremmissa kaupungeissa tämä on tuottanut vaikeuksia mm.

Kunnan työntekijöiden aikaa etsivään työhön ei pidetty mahdollisina merkittävässä muodossa nyt tai tulevaisuudessa. Tehtävät kentällä edellyttävät usein asennemuutosta. Yhdistys on se, joka tuntee alueensa veteraanit, puolisot ja lesket mutta yksityisyyttä on tietysti kaikkien kunnioitettava.

Perinneaikakauteen siirtyminen edellyttää eri yhteistyötahojen sitouttamista yhteistyöhön. Yhteinen kysymys on se, kuinka huolehdimme viimeisistä veteraaneista. Suomen Sotaveteraaniliitto tekee nyt ja tulevaisuudessa työtä suurimman järjestön vastuulla vahvalla kenttäorganisaatiolla vapaaehtoisvoimin. Näyttely esittelee sotahistoriaa Ruotsin vallan ajalta sotien kautta nykypäivään.

Jatkosota ilmassa suomalaisissa TK-filmeissä Näyttelyn avajaistilaisuudessa julkistettu DVD kaksi levyä sisältää suomalaisten TK-kuvaajien filmejä sotilaslentokoneiden toiminnasta ja ilmasodasta. Kummallakin levyllä on yli kaksi tuntia alkuperistä kuvaa. Levyä on saatavissa Sotamuseosta. Näyttelyyn liittyy multimediaesityksiä, joilla voi täydentää näyttelykokemusta.

Pihaalueelle on tarkoitus tuoda pari panssarivaunua. Näyttely jatkuu Sotamuseossa vuoden loppupuolelle. Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin -näyttely Sotamuseossa, osoite Liisankatu 1, Helsinki Jääkärin varusteisiin kuului varsikäsikranaatti ja patruunataskut. Vesa Määttä Veteraanit soppajonossa Jyväskylän veteraanijärjestöt ovat huomanneet, että varsinkin leskeksi jääneet miehet osallistuvat yhteisiin rientoihin vähenevässä määrin.

Esimerkiksi Jyväskylän Sotaveteraanit ry: Miten saada pojat mukaan? Asiaa mietittiin ja sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja heitti ajatuksen, tarjotkaa heille ilmainen ruoka vain miesten kesken vailla turhia pönöttäviä puheita ja mahdollisuus rupatteluun. Kaikkien veteraanijärjestöjen yhteisiä asevelilounaita on nyt kokeiltu pari kuukautta maanantaisin 2 kertaa kuukaudessa Sammon Kotilounaan tiloissa ja osanotto on ollut lukumäärältään kohtuullisen hyvä, noin 30 osallistujaa, ehkä n prosenttia joukosta, joka vielä kykenee osallistumaan.

Lounaille osallistuneet ovat itse olleet innostuneita mahdollisuudesta tavata aseveljiä yli järjestörajojen. Yhdistykset maksavat jäsentensä ruokailut keräysvaroista ja kustannus on minimaalinen.

Ja kohdentuvathan keräysvarat sotaveteraaneille, kuten julkisuudessa kerrotaan. Kari Korhonen Jyväskylän veteraanijärjestöt kutsuvat rintamasotilastunnuksen omaavia miesjäseniään lounaalle maanantaina klo Sammon Kotilounaan tiloihin os.

Kuvassa jonotetaan ihan aitoa hevosenlihakeittoa, johon oli hieman lisätty sianlihaa rasvan lisäämiseksi. Syksyllä jatketaan isommalla porukalla Reserviupseeriliitto Wed Apr 09 Itsenäinen Suomi on hyvä maa asua. Kiitos Teille panoksestanne sodan ja rauhan aikana. Seuraavassa kooste vuoden tapahtumista. Viron itsenäisyyspäiväjuhla Tallinnassa Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistys vietti yhdessä Viron vapaustaistelijoiden Tallinnan yhdistyksen kanssa kirkkopyhää Jumalanpalveluksessa liturgeina toimivat piispa Einar Soone, emerituskirkkoherra Ivar-Jaak Salumäe ja pastori Jaak Aus.

Saarnan piti sotilaspastori Peeter Paenurm. Kirkkomusiikista vastasivat baritoni Atlan Karp ja urkutaiteilija Ene Salumäe. Yhdistys järjesti Estonian konserttisalissa Viron vuotisjuhlan. Juhlassa juhlapuhujana oli puolustusministeri Urmas Reinsalu, joka totesi Suomen-poikien sukupolven olleen siirtämässä perusrakenteita ja ihanteita, joiden varaan nykyvirolaisuus rakentuu.

Yhdistys kutsui kunniajäseniksi suurlähettiläs Aleksi Härkösen ja puolustusasiamies Pekka Sviilin. Historioitsija Peep Pillak kertoi tekeillä olevasta täydennetystä ja tarkistetusta Suomen-poikien matrikkelista. Tilaisuuden musiikista huolehtivat Kaaderikuoro Matti Orlamon johdolla, Sauen poikakuoro Elviira Alamaan johdolla ja pianisti Gerli Kirikalin säestämänä. Perinneyhdistyksen tapahtumia Helsingissä Perinneyhdistyksen edustajat Irma Törnström, Reijo Tanskanen ja Paavo Naumanen laskivat kukkalaitteen Viron vapaussodassa taistelleiden suomalaisvapaaehtoisten muistomerkille Helsingin Vanhankirkon puistossa.

Malmilla vapaaehtoisena taistelleiden Suomen-poikien hauta-alueella laski seppeleen suurlähettiläs Mart Tarmak ja puolustusasiamies Kaupo Kiis sekä perinneyhdistyksen edustajat Nyyrikki Kurkivuori ja Reijo Tanskanen. Perinneyhdistyksen kokousten aluksi piti kokousesitelmän prikaatikenraali Asko Kilpi- Malmilla kukkalaitteen laskivat Viron suurlähettiläs Mart Tarmak ja puolustusasiamies Kaupo Kiis.

Kadettikoulun kadetit olivat lippujen kanssa kunniavartiossa. Sampo Martiskainen nen aiheesta Vapaussodasta tähän päivään. Esitelmän keskeinen toteamus oli, että Suomen puolustuksen uskottavuus määritellään Suomen ulkopuolella, ei Suomessa. Vuosikokouksessa ja sitä seuranneessa hallituksen kokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Nyyrikki Kurkivuori, varapuheenjohtajiksi Sampo Martiskainen ja Kaarina Dromberg sekä hallituksen jäseniksi Reijo Tanskanen, Martti Tuomainen, Mati Blumfeldt sekä uudeksi hallituksen jäseneksi Anneli Järvinen.

Kirsti vos Fieandt ja Olavi Larma kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseniksi. Seppo Lahtelalle luovutettiin Suomen Viroyhdistysten Liiton ansiomerkki.

Kokouksen puheenjohtajana toimi asiantuntevasti perinneyhdistyksen aikaisempi puheenjohtaja Seppo Lahtela. Nyyrikki Kurkivuori Perinneyhdistyksen edustajat Irma Törnström, Reijo Tanskanen ja Paavo Naumanen laskivat kukkalaitteen Viron vapaussodassa taistelleiden suomalaisvapaaehtoisten muistomerkille Helsingin Vanhankirkon puistossa.

Töölön Reserviupseerit oli asettanut kunniavartion. Sampo Martiskainen Kaaderikuoro esiintyi Estonian konserttisalissa järjestetyssä juhlassa. Pitkä historia kuntoutusosaamisen kehittämisestä ja Valtiokonttorin asettamat korkeat laatuvaatimukset eri toimintakykyluokissa hoidolle ja kuntoutukselle ovat yhdessä myötävaikuttaneet siihen, että osaaminen ja ammattitaito ovat huippuluokkaa kaikissa Veljeskodeissa Veljeskotien kuntoutuksen tavoite on kohentaa kuntoutujan liikkumis- ja toimintakykyä niin, että kuntoutuja ko- tiuduttuaan pärjää kotona paremmin joko omatoimisesti tai tarvittavien apujen turvin.

Kuntoutus räätälöidään toimintakyvyn mukaisesti Kuntoutusjakson alussa tehtävä alkututkimus on keskeinen onnistumisen edellytys. Kuntoutujan käytössä on heti kuntoutusjakson alusta alkaen moniammatillinen työryhmä, josta työstä veljeskodeissa on pitkät perinteet.

Veljeskodeissa kuntoutus räätälöidään jokaiselle asiakkaalle hänen oman toimintakykyluokan mukaisesti. Tähän tarpeeseen veljeskodit ovat parhaita antamaan ratkaisuja. Kuntoutuja otetaan veljeskodeissa vastaan huomioivasti ja hienotunteisesti. Hän tuntee olevansa turvassa, sillä henkilökuntaa on tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Asiakas voi aina kysyä keneltä tahansa henkilökuntaan kuuluvalta neuvoa ja tietää myös saavansa vastauksen.

Ystävällinen hymy ja asiakkaan kunnioitus ovat vastassa ja aistittavissa heti ulko-ovelta lähtien, kun taloon saapuu. Veljeskodit ovat vuosien aikana kehittäneet omaa osaamistaan.

Monissa taloissa on erityisosaamista, mikä selviää parhaiten ottamalla taloon yhteyttä. Yksi yhteinen toiminto veljeskodeissa näkyy kaikkien kotien arjessa, se on monipuolinen vapaa-ajantoiminta, jonka järjestämiin ohjelmiin kuntoutuja voi osallistua oman jaksamisen mukaan. Erilaisia liikuntaryhmiä, ohjelmatuokioita, kädentaitojen harjoittelua ja muita hauskoja yhdessä tekemisen hetkiä ja mahdollisuuksia on asiakkaalle tarjolla paljon.

Tärkeätä on myös kokemusten jakaminen toisten veteraanien kanssa. Veljeskotien seurustelutiloissa kuulee Iloinen ryhmä ulkoilemassa Kymen Hoito- ja kuntoutuskeskuksessa Haminassa. Tuttuja tavataan ja, jos ei aikaisemmin olla oltu tuttuja, niin tullaan tutuiksi! Tavoitteena neuvontapalvelun laajeneminen Useimpien veljeskotien yhteydessä toimii neuvontapalvelu sotainvalideille ja heidän omaisilleen.

Neuvontapalvelutyöntekijät tekevät kotikäyntejä, kartoittavat asiakkaidensa palvelutarvetta ja auttavat asiakkaita erilaisten hakemusten teossa. Veteraanijärjestöt ovat esittäneet, että veljeskodit antaisivat neuvontapalveluita myös rintamaveteraaneille. Veljeskotiin tullessaan veteraanin ei tarvitse olla huolissaan siitä, pärjääkö ja jaksaako olla kuntoutuksessa.

Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti jokaisen asiakkaan toimintakyvyn mukaan ja lähellä on ystävällisiä hoitajia vuorokauden kaikkina aikoina. Kuntoutusjaksolle voi tulla turvallisin ja odottavin mielin. Kuntoutusjaksolta lähtiessään veteraanin toimintakyky on kohentunut, askel nousee reippaammin ja mieli on iloisempi. Taas jaksaa odottaa seuraavaa kuntoutusjaksoa, kun vain muistaa laittaa uuden hakemuksen menemään!

Nykyaikaisten menetelmien ja vahvan ammattitaidon lisäksi asiakkaidemme kuntoutumisen ja hoidon takana ovat lämminhenkinen ihmisten huomioiminen, kuuntelu ja aito välittäminen.

Tarjoamme veteraaneille laitos-, päivä-, avo- ja kotikuntoutusta. Aluetoimistot lähettävät kutsut alueen veteraanijärjestöille. Kutsuttavia ovat veteraanit ja lesket sekä heille avustajat.

Puolustusministeri Carl Haglund on luvannut tulla tervehtimään Uudenmaan veteraanisukupolven edustajia. Kutsu Pohjois-Pohjanmaan ja osille Keski-Pohjanmaan ja Lapin veteraanijärjestöjä Ellei kutsua tule, voi tiedustella myös aluetoimistosta tai suoraan Finnairin lentävän henkilökunnan puolesta järjestelyistä vastaavalta purseri Kalevi Rönnqvistiltä puh , tai sähköposti: Esiintyjät ovat entisiä hyväk- si havaittuja: Jokainen rosvopaistipäivä alkaa kello sotilaskodin munkkikahveilla ja itse ohjelma kello kestäen noin kello saakka.

Viimevuotinen hyvä keräystulos mahdollistaa vielä tämän vuoden tapahtumat. Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi Suomen Specsavers optikkoliikkeiden yrittäjät tarjoavat ilmaiset lukulasit Suomen sotiemme veteraaneille. Meille on tärkeää tarjota erinomaista näönhuoltopalvelua kaikille vauvasta vaariin. Erityisesti vuorovaikutus ja osallistuminen paikallisten yhteisöjen toimintaan ovat meille sydäntä lähellä. Tänä vuonna haluamme parantaa kaikkien sotiemme veteraanien elämän laatua tarjoamalla heille ilmaiset lukulasit välisenä aikana.

Kalevi Rönnqvist ilmaiset lukulasit kaikille sotiemme veteraaneille Pikkutietoutta kauniista Karjalasta Sahateollisuutta Karjalassa ja luvuilla Laatokan Karjala kuului venäläisen aateliston lahjoitusmaihin, joita tsaarit luovuttivat tukijoilleen. Lahjoitusmaatalonpoika oli liki suojaton ja isännästä riippuen häntä voitiin kohdella jopa orjana. Karjalan suurimmat lahjoitusmaat olivat kreivi Orlov-Tsesmenskyllä; hän omisti Salmin ja Suojärven pitäjät, Korpiselän ja Soanlahden kappelit sekä melkoisen osan Ruskealaa.

Lahjoitusmaat peri kreivin tytär Anna saaden isänsä perintönä neljä sahaa ja kun Anna oli hyvin selvillä teollisesta toiminnasta, hän hankki omistukseensa lisää tuona aikana hyvin kannattaneita sahoja. Suurin osa tuotannosta kuljetettiin hevoskyydillä Koirinojan satamaan ja sieltä laivoilla Laatokan yli Pietariin ja Kronstadtiin ulkomaille laivattavaksi. Kreivitär Anna osasi haistaa tulevaisuuden vaatimat muutokset ja möi sahansa, tilansa ja tehtaansa Annantehtaan - pietarilaisille Gromoffin veljeksille, joiden liikemiestaito ei riittänyt Venäjän verohallintoa vastaan, ja sahat jouduttiin pysäyttämään yksi toisensa jälkeen.

Suomen itsenäistyttyä Vapaussodan-kansalaissodan päätyttyä Laatokan Karjalassa oli erinomaiset mahdollisuudet sahateollisuudelle, koska alueen metsävarat olivat saaneet kasvaa vuosia melko vapaasti. Kun Neuvosto-Venäjä kielsi suomalaisten laivojen pääsyn Nevaa pitkin Suomenlahdelle, Suojärvelle rakennettiin vuosina rautatie, jota pitkin alueen sahateollisuuden tuotteet kuljetettiin Viipurin sekä Uuraan satamiin.

Suojärvelle syntyikin sahoja nopeaan tahtiin ja puuteollisuus vetikin tuhansia ihmisiä metsä- ja sahatöihin. Yhtiö tuotti pääasiassa vanhaa ja arvokasta honkapuuta läntisen Euroopan puusepänteollisuuden yhä kasvaviin tarpeisiin Syystä aluetta kutsuttiinkin Suomen Klondykeksi, ei keltaisen kullan, vaan vihreän kullan ansiosta. Carelia Timber osti puuta myös Itä-Karjalasta, missä vaikutti kansankomissaarina Edvard Gylling, Wuolijoen vanha ystävä.

Vuonna rakennettu Lietteen saha paloi vuonna , mutta rakennettiin uudelleen taloudellisten näkymien näyttäessä vielä suotuisilta sahateollisuudelle. Kaipaan suurehko saha paloi vuonna , mutta sekin rakennettiin uudelleen.

Lama saapui Suojärvelle ja lukujen taitteen globaalinen lama kosketti monin tavoin myös suomalaista yhteiskuntaa. Aunuksen puuliike alkoi tuottaa tappiota ja Wuolijoen luotottaja Liittopankki - myöhemmin Helsingin Osakepankki - asetti firmaan apulaisjohtajan, ja silloin paljastui asioita, jotka pakottivat pankin asettamaan Aunuksen Puuliikkeen suoritustilaan ja vapauttamaan Hella Wuolijoen firman johtajuudesta.

Lietteen sahan toiminta lienee päättynyt jo ennen kauppaa, sillä yksi sen kehäsahoista oli siirretty Kaipaan sahan yhteyteen. Samalla myös suuri osa metsätöihin jopa Pohjanmaalta tulleista ihmisistä muutti töiden perässä lähemmäs työpaikkoja.

Anssi Vuorenmaa Lähteet Suojärven Pitäjäseura ry: Kiittäen, Specsavers yrittäjät Lukulasipaketti sisältää kehykset hintaryhmästä 99 sekä vakioyksiteholinssit 1. Päivien teema oli Yhteisöllisyyttä edistämässä, veteraanisukupolvelle tärkeä arvo ja perintö jälkipolville.

Opetusneuvos Pentti Tapio kertoi avaussanoissaan Perkjärven ampumaleirin kenttähartauspaikalle johtavan tien nimestä Pyhä tie. Tämä nimi liittyi myös talvisodan alkuvaiheen kokemuksiin Tolvajärvellä. Miehet olivat kokoontuneet iltahartaushetkeen pieneen karjalaiseen mökkiin. Kun he lähtivät sieltä, valkoinen lumi oli peittänyt kulkutien. Myös siitä tuli pyhä tie.

Hengellinen työ veteraanien keskuudessa tänään on tuon pyhän tien jatkoa. Helsingin Sotaveteraanipiirin tervehdyksen toi piirin puheenjohtaja Erkki Merikallio ja kertoi tämän päivän näkymistä piirin toiminnassa. Siinä ovat esillä kuntoutus, hoivatuki ja siirtyminen kohti perinnekautta. Rintamamuistoihin on jäänyt pysyvästi mieleen virrenveisuu miesten kokoontuessa hartaushetkeen. Metropoliitta Ambrosius liittyi alustuksessaan hengellisellä tasolla yhteisöllisyyteen idän ja lännen kirkkojen keskuudessa.

Yhteisöllisyys kuuluu kirkon olemukseen. Hengellisessä yhteisöllisyydessä on kolme kohtaa: Ulkomailla saatetaan hämmästellä sitä, miten läheiset suhteet meillä on ortodoksien ja lute- rilaisten kesken. Sotaveteraaniliitto ja sen hengellinen työ on ollut osa kirkon yhteisöllistä kutsumusta.

Sen hengellinen työ on ollut kirkon työtä. Kenttäpiispa Pekka Särkiön alustuspuheenvuoro käsitteli sotilaspapiston hengellistä toimintaa sodan ja rauhan aikana. Vähemmän valistusta, enemmän sielunhoitoa kuului sodan ajan papiston tehtäväkuvaan. Sotilaspapiston kirkollinen työ on kirkon työtä ja toimia rauhan asialla. Työn teema tänä vuonna on Toistemme rinnalla. Sotilaspappien ja -diakonien työkuvaan kuuluu myös syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävä toiminta.

Rovasti Seppo Väätäinen kertoi veteraanien yhteisten seutukunnallisten kirkkopäivien tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Kirkkopäivät kokoavat edelleen merkittävässä määrin osallistujia.

Kokonaismäärä on noin Tänä vuonna kokoonnutaan lähes 40 paikkakunnalla. Suunta on yhä pienempiin alueisiin. Virikepäivien ekumeeninen luonne näkyi muun muassa kokoontumisessa ekumeenisiin seuroihin ja toisen päivän ekumeenisessa jumalanpalveluksessa keskuksen kappelissa. Jumalanpalveluksen toimittivat Seppo Väätäinen, Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen ja Vuosaaren kirkkoherra emeritus Seppo Tirkkonen.

Päätösjuhlassa liiton kunniapuheenjohtaja Aarno Strömmer palautti mieliin ensimmäiset virikepäivät, jotka pidettiin 22 vuotta sitten Rokualla. Silloin koettiin tärkeänä valtakunnallisen kirkkopyhän säilyttäminen, ortodoksiveli Erkki Piiroisen sanoin: Sittemmin, , valtakunnallinen kirkkopyhä siirtyi historiaan ja jatkossa pidettiin kolme alueellista kirkkopyhää ja nyttemmin lähtien seutukunnallisia kirkkopyhiä tai -päiviä.

Rokuan kokous käynnisti Veteraanien kirkolliset juhlat -nimisen julkaisun toimittamisen. Ensimmäisten virikepäivien jälkeen tiedämme, että veteraaniyhteisöjen hengellinen työ kuluneina kahtena kymmenenä vuotena on jatkunut ehkä yllättäneellä voimalla. Päätösjuhlassa rovasti Toivo Ruotsalainen esitti kaksi Jean Sibeliuksen pianosävellystä. Päätöspuheessaan Markku Salminen ajatellen veteraanisukupolven kokemuksia lausui: Perinnetyö peilaa heidän kokemustaan ja se on samalla parasta rauhan työtä.

Olemme olleet täällä Jumalan kasvojen edessä. Esirukous ylittää kaikki muut rajat. Pentti Tapio luovuttaa metropoliitta Ambrosiukselle kirjan Isoparta ja Partaharju. Sotaveteraaniliiton standaari luovutettiin Sofian kulttuurikeskukselle. Sen vastaanotti Isä Mikael.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8. Kuvakooste osa-5 ; 1 9 Kokouksen neuvottelutauko.

Samaan aikaan oli jo keskusteltu. Toimintakertomus vuodelta 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari.

Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta Liikenne- ja viestintäministeriön.

Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Kirkkovaltuusto 1 5 Kokouksen aika Keskiviikko Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä , arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia.

Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Ylä-Savon Veteraaniopettajatoiminta Toiminta alkoi Jo perustamistilaisuudessa yhdistyksen nimestä keskusteltaessa tuli esille se, että perustettava yhdistys aloittaisi toimintansa alueellisena. Reijo Nykänen Varkauden Tarmo 2. Kauko Tolvanen Tainiokosken Tähti 3.

Heikki Hakola Kotkan Painimiehet 1. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Lemmetty Timo Haapamäen HS Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o. Eila vuotiaana Eila ja äiti Irene.

Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja H 1. Ltn Jarmo Järvelä P-H 99 96 98 97 98 2. Vänr Antti Puhakka Kym 98 95 97 98 98 3. Ltn Kalle Hasu Kym 95 95 99 97 96 4. Vänr Olli Kontu Var. Vuosien 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin. Yhdistysluettelo Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry: Tietoja lisätään, kun saadaan.

LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu. Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Riemuylioppilaat Keväällä silloisesta Haapaveden.

Lennoston rata, Pirkkala Lapset alle 6, SKAL 0,5 km v 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja Marttila Petri 1 Oulu Breilin Eeva-Liisa terveydenhuollon opett.

Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, Sarjassa on 4 arviomatkaa. EL Pm ei rekisteröidyt Naiset kilpailija yhdistys tulos Kaadot viim. Helena Saarimaa Lapua 2. Eila A Rajamäki Kauhava 3. Kaarina Tuuri Lapua 4. Pirkko Rissa Lapua 5. Lohjan Laivurit 40 vuotta Lohjan Laivurit perustettiin keväällä Aluksi tarkoituksena oli laivurikurssien järjestäminen ja siksi seura liittyi Suomen Navigaatioliiton jäseneksi.

Raimo Hirvonen Helsingin Paini-Miehet 3. Raimo Rasinkangas Lapin Kaira 1. Kari Toivonen Viipurin Voimailijat 2. Martti Pykäläinen Outokummun Vesa 3. Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone,. Raimo Hirvonen Viipurin Voimailijat 2. Esko Pakarinen Joensuun Voimailu-Kerho 3. Erkki Huhtala Lapuan Virkiä 1. Tuomo Kallijärvi Kemin Into 2. Petri Viljanen K 92 97 96 95 91 91 2.

Raine Järvinen K 81 85 84 91 90 90 3. Antti Santakangas EH 2. Jesse Pöyliö La 3. Miko Mäkitalo La 4. Emmi Jauhiainen KS 5. Juuso Ahola La Sarjassa. Kokous alkaa klo Heidi Harju g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 3. Riikka Kumpula Sodankylän Perhokalastajat 4. Yrjö Leppänen Heinolan Isku 3. Tapio Nurmi Vaasan Voima-Veikot 1.

Ilmari Maunula Nurmon Jymy 2. Heikkisten Sukuseuran valtakunnallinen sukujuhla Kajaanissa Pohjois-Savon pm-hirvenjuoksu Nilsiä, Lemmetty Timo 2 Haapamäen hs D 3,4 km 1. Salokannel Satu Varsinais-Suomi Koivulahti Katja Etelä-Häme Ala-Aho Arja Etelä-Pohjanmaa SM-Morri Ruokolahti Nuoret 12 1. Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta Me haapavetiset ry: Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry: Raimo Virolainen Tampereen Painimiehet 3.

Jorma Kujanne Tampereen Painimiehet 1. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, Ilmari Huhtala Lapuan Virkiä 2. Jorma Kujanne Tampereen Painimiehet 3. Matti Huhtala Lapuan Virkiä 1. Eino Juusela Nurmon Jymy 2. Kansalliset tikkakisat Humppila Mäkinen Mauno VaaTi 41 42 41 44 37 2. Tammi Aimo TurTi 35 40 38 44 46 3. Varsaluoma Kosti ITK 39 40 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.

Pm-hirvenjuoksut Pohjois-Savo Nilsiä, Lemmetty Tuomas Haapamäen hs. Vänr, Yrjö Munukka H Hel 4. Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi -sihteeristö Tammikuu Teema ja strategiset alueet Yhdessä Suomen vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki. Jussi Hakola Vaasan Voima-Veikot 2.

Kalervo Jutila Lapuan Virkiä 3. Kaino Laitila Nokian Urheilijat 1. Pentti Koskela Helsingin Paini-Miehet 2. Veteraanikuntoutus veljeskodeissa sivu Download "Veteraanikuntoutus veljeskodeissa sivu 18 ". Auvo Kinnunen 2 vuotta sitten Katselukertoja: Kansallista veteraanipäivää vietetään Lisätiedot.

Samaan aikaan oli jo keskusteltu Lisätiedot. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta Toimintakertomus vuodelta Toimintakertomus vuodelta 1 Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alueena on edelleen Lappeenrannan kaupunki sekä ympäristökunnat, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Taipalsaari. Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta Päivän aikataulu on seuraava: Kokouksen päätös perustui Lisätiedot.

Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita Lisätiedot. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta Liikenne- ja viestintäministeriön Lisätiedot.

M60 Miehet alle Lisätiedot. Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä , arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä , arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia Lisätiedot. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6. Museovirasto 2 Neljä Lisätiedot. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten.

Jo perustamistilaisuudessa yhdistyksen nimestä keskusteltaessa tuli esille se, että perustettava yhdistys aloittaisi toimintansa alueellisena Lisätiedot. Matti Rantala Vaasan Lisätiedot. Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat.

Eila vuotiaana Eila ja äiti Irene Lisätiedot. Tuusula, Hyvinkää Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja H 1. Vänr Olli Kontu Var Lisätiedot. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin Lisätiedot. Yhdistysluettelo Yhdistysluettelo Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry: Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Lisätiedot.

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Riemuylioppilaat Keväällä silloisesta Haapaveden Lisätiedot. Reserviupseeriliiton ampumamestaruus Lennoston rata, Pirkkala Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat Lisätiedot.

Kolme vuotta myöhemmin Lisätiedot. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton vuotisjuhlassa Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6. Kari Väliaho Muhoksen Lisätiedot. Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Sepänk. Kalannin Säästöpankin Uudenkaupungin konttorin kokoushuone, Lisätiedot.

Katsastuskonttori joensuu marianne kallio alastonkuvat -

Terveysasema toivoo, että liikuntarajoitteiset potilaat huomioisivat asian ja sopisivat käynnit ennalta, jos se vain on mahdollista. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua.

Lisäisin tuohon vielä kuuluisan Simo-Sihtuuna-Könölä-Runkaus-Peräsuolijoki - Singapore - reitin, viisi ensimmäistä paikkakuntaa sijaitsevat lapin läänissä En ole millään kartalla nähnyt että Suomen route 66 olis ajettu sen minä tein Cxc: Hei, ensiksi kiitos upeista Kuopion kuvista, wau.

Toiseksi, millä saatte ajetun reitin kartalle noinkin tarkasti. Kuopion jutussa kartta on ihan vain Google Mapsista kaapattu, mutta yleensä karttapohja on Hra Oma Ajan itsensä koostama tosi iso ja tarkka kartta. Siinä on pienimmätkin tiet eli voi piirtää aina päälle reitin. Emme myöskään vielä ole sellaisessa tilanteessa, että määrärahoilla saataisiin kaikkialla kaikille vuosittain kuntoutusjakso. Myös monilla kunnilla on edelleen vanhana jäänteenä sääntö, laitoskuntoutukseen joka toinen vuosi.

Lähes kymmenen vuotta sitten Valtiokonttorin kuntoutusohjeissa kunnille oli maininta: Kunnissa ohje siirtyi yksilötasolle. Nyt viimeistään on aika purkaa tämä jäänne. Laitoskuntoutuksen osuus on enää kolmannes. Markku Seppä Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla Jyväskylässä Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja verkkokauppa. Veteraani, muista hakea kuntoutukseen. Jyväskylän kaupunki isännöi tämänvuotisen kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan. Juhlaan odotetaan veteraania ja heidän läheistään.

Perjantaina Sotaveteraaniliiton Naisjärjestö järjestää Sisarpäivä on samalla järjestön vuotisjuhla. Sisarpäivään odotetaan eri puolilta Suomen osallistujaa, joista suuri osa jää myös Kansallisen veteraanipäivän tapahtumiin. Perjantain ohjelma jatkuu klo pidettävällä aseveliillalla. Lauantain ohjelma alkaa klo lipunnostolla ja hartaudella. Klo on lounas ja pääjuhla alkaa klo Yleisön tulee olla paikalla klo Juhlapuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Pääjuhlan juontavat Annamaija Manninen ja Jussi Karhunen. Juontojen pohja rakentuu aidoista sota-ajan kirjeistä. Paviljongissa on myös oheisohjelmaa, kuten puolustusvoimien, poliisin ja pelastuslaitoksen kalustonäyttely ja muita näyttelyjä. Pääjuhla ja oheisohjelmat ovat kaikille avoimia ja niihin on vapaa pääsy. Veteraaneille järjestetään juhlaan kuljetukset Keski-Suomen kunnista. YLE lähettää pääjuhlan suorana tv-lähetyksenä.

Lisätietoa tapahtuman järjestelyistä ja ohjelmista: Suodenniemellä vastaava julkistamistilaisuus pidettiin itsenäisyyspäivänä. Sastamalassa uusien sankaritaulujen hankintaan ryhdyttiin, kun alkuperäiset Pro Patria -taulut olivat olleet hajasijoitettuina ympäri kaupunkia silloisiin yhteiskouluihin ja osin nyt jo lakkautettuihin kansa- ja kyläkouluihin. Joistakin paikoista sankaritaulut olivat mystisesti kadonneet. Kirkkovaltuutettu Tarmo Seppä teki tammikuussa aloitteen kaikkien olemassa olevien taulujen kartoittamiseksi.

Hän esitti myös, että tauluilla olisi niiden arvon mukainen esillepano. Kirkkoneuvosto perusti työryhmän hoitamaan asiaa. Selvityksessä todettiin, että sankarivainajatietojen kerääminen uudelleen ja alueellisesti yksiin tauluihin on perusteltua, ja että esillepano olisi hyvä olla seurakuntataloissa. Tehty työ on nyt kaikkien nähtävillä. Sastamalan Vammalan seurakuntatalon juhlasalin seinälle on kiinnitetty kolmen suuren metallilaatan triptyykki, jossa on mainittu kaikki sodissa kalleimman uhrinsa antaneet nimet Tyrväältä.

Sankarivainajien nimiluettelossa on nimeä. Mukana on myös sellaisia tyrvääläisnimiä, joita alueen kirkkomaitten sankarihaudoista ei löydy. Sastamalan alueen sankarihautoihin on Keikyässä laskettu 60 vainajaa, Kiikassa , Sammaljoella 31 ja Tyrvään kirkolla Uusi esillepano ja arvokas muistojuhla antoivat vahvan viestin siitä, että jälkipolvet eivät koskaan unohda itsenäisen Suomen eteen tehtyjä raskaita uhrauksia ja ponnistuksia.

Tuoreiden muistolaattojen kustannukset kaupunki ja seurakunta päättivät jakaa keskenään tasan. Rovasti Timo Kökkö puhui väkevästi Tyrvään kirkossa pidetty juhlajumalanpalvelus ehtoollisineen sai väkevää jatkoa, kun rovasti Timo Kökkö kertasi kansakunnan kohtalonhetkiä kirkkomaalla Aseveli-patsaalle lasketun muistoseppeleen saatepuheessa.

Sellainen kansakunta, joka tuo sotatantereelta kaatuneet miehensä ja naisensa oman kotiseurakuntansa multiin, ei voi hävitä. Eikä sellainen muisto häviä. Sellainen yhteenkuuluvuus lujittaa kansakuntaa ja antaa uskoa parempaan tulevaisuuteen sukupolvesta sukupolveen, rovasti Kökkö julisti. Kiikassa kaksi uutta sankaritaulua Samaan aikaan Vammalan muistojuhlan kanssa Kiikan seurakuntatalossa paljastettiin vastaavin seremonioin kaksi uutta Pro Paria -taulua, joissa ovat Kiikan alueen sankarivainajien nimet.

Muistolaatat paljasti kirkkoherra Jouni Pihlajamaa. Tilaisuudessa puhunut Sastamalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ulla Yli-Hongisto muistutti seurakuntalaisia kaatuneitten omaisten kärsimyksistä, pelon ja ikävän tunteista ja erityisen ankarista sota-ajan kohtaloista.

Sankarivainajan poika, sotaorpo Timo Junnila jatkoi omassa puheessaan siitä, mihin Yli-Hongisto jäi: Hankkeen alullepanija, muistolaattatoimikunnan puheenjohtaja, kirkkovaltuutettu Tarmo Seppä katsoo tyytyväisenä loppuun saakka viedyn projektin tulosta Vammalan seurakuntatalon juhlasalin seinällä.

Seppelpartiossa olivat kirkkoneuvoston puheenjohtaja Suvi Sianoja yhdessä sylirepussa olleen 5 kk: Jyväskylä Valtakunnallinen pääjuhla Jyväskylä Riksomfattande huvudfest Veljeä ei jätetä, Nuoria ei unohdeta Kamraten lämnas ej, ungdomen glöms inte Äitini harteille jäi vuotiaana 2-vuotias poika ja viikko isäni kaatumisen jälkeen syntynyt veljeni. Lisäksi äitini veli kaatui samana päivänä samassa paikassa isäni kanssa. Näin kävi myös tutulle työmiehelle, vapaaehtoisena sotaan lähteneelle siirtolaiselle, joka asui kanssamme samaa taloa.

Lisäksi äitini kontolle jäivät myös mittavat taloudelliset velvoitteet. Mannerheimin päiväkäsky vaikuttaa vieläkin Joulukuun Mannerheim antoi päiväkäskyn, joka saattoi olla ratkaiseva lisätekijä lujittamaan talvisodan syttyessä puhjennutta yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Käsky määräsi, että taistelukentälle perustettujen kenttähautausmaitten sijaan kaatuneet evakuoidaan, siunataan ja haudataan kotiseurakuntansa kirkkomaalle, mikäli se suinkin olisi mahdollista. Käskyn takana oli linnoitustöissä olleiden sotilaiden soti- laspapeille antama suora palaute kuin myös perheenäitien viestit seurakuntien hallinnolle.

Kirkolliskokous hyväksyi esitetyt ajatukset, päätti ja ohjeisti paikallisseurakunnat sankarivainajien hautaamiseen. Seurakuntien sankarihautaalueet saivat alkunsa. Ensimmäiset sotilaat siunattiin omien seurakuntiensa sankarihautoihin tammikuusta alkaen.

Näissä tilaisuuksissa olivat mukana kaatuneitten omaisten lisäksi kunta, seurakunta, suojeluskunta- ja lottajärjestö sekä kansalaisjärjestöt. Sastamalan kaupungin alueen seurakuntatalojen juhlasalien seinille nostetut uudet, 2. Taulun Ricohille ja toimitusjohtaja Petteri Kolille osoitetun kunniakirjan ja sotaveteraanityön tukimitalin kävivät luovuttamassa toiminnanjohtaja Pertti von Hertzen ja Hämeenlinna-Vanajan Sotaveteraanit ry: Meidän sukupolvemme ei voi täysin ymmärtääkään, millaisen ihmeen sotaveteraanit toteuttivat.

Saatoimme hävitä sodan, mutta se oli meille torjuntavoitto. Sotien jälkeen maksettaviksi lankesivat myös ylimitoitetut sotakorvaukset, jotka maksettiin viimeistä penniä myöten takaisin. Näissä te- Kuvassa vasemmalta oikealle: Sotien aikana kansalaiset antoivat tukensa valtiolle luovuttamalla sille kultaesineitään.

Monet antoivat esimer- kiksi lyyransa, mutta useimmille ainoa kultainen esine oli vihkisormus. Sormuksensa luovuttaneille annettiin vastineeksi rautasormus, joita löytyikin vielä varastosta erä joitakin vuosia sitten. Ricohilla oli suuri kunnia vastaanottaa Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiiriltä rautasormuksesta tehty kunniataulu, ja molemminpuolinen toive on, että yhteistyötä jatketaan yhtä hyvässä hengessä myös tulevina vuosina.

Sotaveteraaniyhdistysten tukeminen on myös Ricohin tapa osoittaa, että olemme sitoutuneita yhteiskuntavastuuseemme. Ricoh Finland tukee monenlaisia tahoja, mutta sotaveteraanien asia on näkynyt erityisen paljon yrityksessämme myös yhteistyön avulla järjestettyjen monien tapahtumien kautta.

Sotaveteraanit ovat monen ricohlaisen sydäntä lähellä aina toimistusjohtajaamme myöten, totesi Ricoh Finland Oy: Rautasormustaulu pääsee puolestaan kunniapaikalle Ricoh Finlandin päätoimiston aulaan.

Henriikka Front Sukupolvet kohtasivat Pyhäjoella Pyhäjoen Sotaveteraanit isännöivät puheenjohtajansa Jukka Kestin johdolla Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin perinteisen liikuntatapahtuman siihen liittyvine veteraani- ja koululaiskonsertteineen.

Juhlallisen lipunnoston ja kenttähartauden jälkeen lähdettiin lenkille parinsadan kävelijän joukkona. Maaliskuinen leppoisa lumisade saatteli hilpeää kulkuetta. Maukas lihakeittoateria nautittiin seurakuntatalolla. Sukupolvet kohtaavat -konsertti oli Pyhäjoen kirkossa. Kirkkosali likimain täyttyi pirteän koululaisnuorison liittyessä veteraaniväen seuraan.

Ohjelma koostui Oulun Sotaveteraanikuoron ja Kainuun Sotilassoittokunnan sekä Saaren koulun kuoron ja soitinryhmän esityksistä. Nuorten puheenvuoron esitti Anni Mattila pohtien, millainen on minun maani, johon ei ole koskaan kuulunut Neuvostoliittoa eikä Kekkosta. Kaiken kansainvälisyyden korostumisesta huolimatta Anni tunsi olevansa ennen muuta suomalainen. Perinteisen Vapauden viestikapulan ottivat veteraaneilta vastaan Janne Keskitalo ja Jonna Haapakangas.

Jukka Kesti saattoi päätössanoissaan tyytyväisin mielin lausua kiitokset onnistuneesta tapahtumasta niin juhlaväelle kuin juhlan järjestelyiden lukuisille tukijoille. Palmusunnuntain viihteellinen juhlalounas Upseerikerholla Lahtelaiset Sotaveteraaniyhdistykset yhteisessä pöydässä Upseerikerhon juhlasalin pöydät täyttyivät Jonkin aikaa unohduksissa ollut tapahtuma herätettiin nyt henkiin. Ajatuksen taustalla oli visio saattaa kaksi Lahdessa toimivaa sotaveteraanien yhdistystä yhteen.

Järjestelyjen taustalla vahvasti toiminut Keski-Lahden Sotaveteraanien sihteeri Pertti Vesenterä kertoo: Yhdistysten tuominen samaan pöytään on vaatinut paljon työtä, mutta näin saavutetaan varmasti runsaasti etuja. Monenkirjavan toiminnan yhtymäkohtia riittää.

Yhdistyksissä on vielä lähes jäsentä, ja suuri osa jäsenistöstä haluaa aktiviteetteja. Tanssiorkesteri Jermut tarjosi mukavaa tausta- ja tanssimusiikkia. Vauhdikasta ohjelmaa riitti myös samban ystäville, kun Samba Maracana - tanssiryhmä näytti osaamistaan. Upseerikerhon lounaspöytä oli tutun laadukas, ja näin tilaisuudesta poistuikin tyytyväinen joukko sotiemme veteraaneja. Markku Selonen Nuoret kuuntelivat tarkkaavaisina veteraanien ja muun aikuisväen tervehdykset.

Pekka Koivisto Upseerikerho Hennalassa täyttyi lahtelaisista sotaveteraaneista, puolisoista, leskistä ja tukijoista. Skaraborin läänin veteraaniosaston perustajajäsen Aune Mykkänen juhlistamaan päivää.

Antti itse kuuluu myös perustajajäseniin. Vuonna jäseniä yhdistyksessä oli 50 ja v oli enää elossa viisi veteraania. Antti vietti lapsuutensa Vimpelissä lapsisen perheen kahdeksantena lapsena. Vartuttuaan hän joutui Lappeenrannan ratsuväkeen ja parin vuoden päästä sotaan. Hänen joukko-osastojaan olivat JR 26, Pion. Hän kävi nuorena miehenä kaksivuotisen puutarhakoulun ja työskenteli ensin Lapinniemen tehtaanpuutarhurina.

Toisen maailmansodan syttyessä Niilo Petäjä palveli ylikersanttina eri taistelurinta- Oskari Nuolikoski vuotta Monen ammatin mies Oskari Nuolikoski täytti 4. Hän vietti juhlapäiväänsä lähinnä perhepiirissä hoivakoti Niikoolissa. Oskari Nuolikoski on sepän sukua kolmannessa polvessa ja hän aloittikin työuransa seppänä.

Hän teki sotilassuksia lähes koko talvi- ja jatkosodan ajan. Oskari Nuolikoski astui palvelukseen Jalkaväen Koulutuskeskus Sotien jälkeen Nuolikoski työskenteli maalarina. Hänet tunnettiin erikoisesti kirkkomaalarina. Nuolikoski hoiti monen lähiseudun kirkon ulkomaalausurakan. Viimeiset työvuotensa Oskari Nuolikoski toimi valokuvaajana.

Mies oli taitava käsistään ja eläkkeelle jäätyään hän puuhaili kellojen ja monenlaisten koneiden korjaajana tehden mm. Seppo Kataja paikkoina mm. Vuoksela, Korpiselkä, Salmi ja Loimola. Antti haavoittui Loimolassa kranaatin sirpaleista, jotka jäivät hänen kylkeensä. Antti Pajala avioitui Klaudian kanssa ja pieni perhe muutti Ruotsiin. Nyt Antti viettää rauhallisia eläkepäiviään vanhustenkodissa, jossa hänen poikansa Jaakko käy häntä usein katsomassa.

Toivomme pitkän iän saavuttaneelle Antille Jumalan Siunausta ja kaikkea hyvää. Helena Tuohimaa milla sekä talvi- että jatkosodassa. Sodan jälkeen hänestä tuli reservin vääpeli. Petäjä toimi Kylmäkoskella Sumarin puutarhalla, jonka jälkeen työt jatkuivat Lielahden tehtaanpuutarhurina sekä Tampereen kaupunginpuutarhurina. Hän piti Ylöjärvellä noin 25 vuotta omaa Petäjän puutarhaa luvulta lähtien. Tänäkin päivänä erittäin pirteä ja huumorintajuinen sotaveteraani liikuskelee kaupungilla ja käy mielellään keskusteluja nuorten kanssa.

Mikko Selin Tuntemattoman sotilaan vänrikki on poissa Timo Tapio Karhunen kuoli Puuppolan Hoivasairaalassa Hän oli syntynyt Kuopiossa Timo osallistui suojeluskuntatoimintaan ja oli kesällä linnoitustöissä Karjalan Kannaksella. Talvisodan aikana hän vartioi Haapamäen ja Jyväskylän välistä rautatieyhteyttä.

Asepalvelukseen hänet hyväksyttiin vapaaehtoisena helmikuussa Jatkosotaan hän lähti heti sodan alussa ja toimi pohjoisen Keski-Suomen miehistä kootun Jalkaväkirykmentti 50 kranaatinheitinkomppanian tulenjohtoaliupseerina. Näitä Karstulan miehiä hän muisteli usein lämmöllä.

Hyökkäysvaiheen päätyttyä syksyllä hänet arvioitiin sopivaksi koulutettavaksi upseeriksi. Siinä Timo palveli kotiuttamiseen, marraskuuhun asti. Lakiopinnot Timo aloitti jo rintamakorsussa syksyllä ilmoittauduttuaan Helsingin Yliopistoon. Ylemmän oikeustutkinnon hän suoritti ja sai varatuomarin arvon Työuransa Timo Karhunen suoritti Äänekoskella omassa lakiasiaintoimistossa ja sitten verojohtajana kunnes perusti oman asianajotoimiston Jyväskylään.

Timo Karhunen oli viimeisen päälle isänmaan mies ja nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaja. Hän osallistui aktiivisesti Jyväskylän Rotary-klubin, Asianajajaliiton ja Tammisunnuntain Killan toimintaan. Lakimiehenä hän aina asetti kysymykset siten, että sekä kantajan että vastaajan näkemykset tulivat huomioiduksi. Vanha tuomarin ohje siitä, että mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan, hänellä oli aina hyvin mielessä.

Sotaveteraanityö oli kuitenkin Timolle se läheisin. Hän liittyi Jyväskylän Sotaveteraanien jäseneksi Yhdistyksen hallituksen jäsenenä hän toimi ja Rintamamiesten Huoltosäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin puheenjohtajana ja Suomen Sotaveteraaniliiton hallituksen jäsenenä hän toimi vuosituhannen vaihteessa.

Ansioituneena sotaveteraanina hänelle on sodanajan ansioista myönnetty VR 4 ja VM 2. Rauhan ajan ansioista hänellä oli mm. Timoa jäi kaipaamaan suuri ystävien joukko sekä vaimo Lilli Karhunen, joka on myös sotaveteraani. Tämän kirjoittajalle Timo Karhunen edusti kaikkea sitä hyvää, mitä isiemme sukupolvet ovat maamme hyväksi tehneet.

Toivon, että meistä suurista ikäluokista löytyisi vielä miestä ja naista huolehtimaan noin Jyväskylässä asuvasta sotaveteraanista osallistumalla vapaaehtoistyöhön heidän hyväkseen.

Kari Korhonen Kiitän huomionosoituksista Pertti Kortesniemi Käy katsomassa Sotaveteraaniliiton internet-sivut ja verkkokauppa. Liiton esittämät huomionosoitukset jaettiin Talvisodan päättymispäivän vuosipäivänä Isäntien puolelta paikalla olivat Sotaveteraaniliiton varapuheenjohtajat Antti Henttonen ja Erkki Heikkinen.

Sotaveteraanien kultainen ansioristi myönnettiin seuraaville: Sotaveteraaniliiton ansiomitali myönnettiin seuraaville henkilöille: Keskellä Antti Henttonen ja oikealla reunassa Erkki Heikkinen. Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan myöntää Sotaveteraanityön päämäärien hyväksi kauan ja ansiokkaasti tai muutoin merkittävästi toimineelle henkilölle, joka ei ole sotaveteraani, sekä sotaveteraanille, joka on sanotuin tavoin toiminut muussa yhteydessä kuin liiton tahi sen jäsen- tai tukiyhteisön antamissa luottamus- tai muissa tehtävissä.

Hän on yhä monissa riennoissa mukana keskeisenä vastuunkantajana. Sydämenasiana hänellä ovat sotiemme veteraanit ja erityisesti Tammenlehvän Perinneliiton laaja-alainen työ Suomen viime sotia ja jälleenrakennusaikaa koskevien perinteiden vaalimisessa. Eino Siuruainen on saanut kokea raskaasti sodan henkilökohtaisestikin menetettyään sodassa oman Pauli-isänsä. Anni-äiti jäi viiden sota-orpopoikansa kanssa hoitamaan kotitilaa Livojokivarrassa Pudasjärvellä. Ankarin ponnisteluin äiti kykeni pitämään perheen koossa sekä kasvattamaan ja kouluttamaan lapsensa.

Varttuessaan pojat pystyivät omalla työllään auttamaan perheen toimeentuloa. Uitosta ja muista tilapäistöistä saaduilla tuloilla Einokin saattoi rahoittaa koulunkäyntinsä ja opiskelunsa. Minulla oli kolme vaihtoehtoa: Kotipitäjään saatu oppikoulu helpotti ratkaisua. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Pudasjärven lukiosta toisena vuotena kuin se oli mahdollista siellä.

Opiskelupaikaksi tuli Oulun yliopisto. Yliopistourasta näytti muodostuvan jopa lopullinen elämäntyö. Sen parissä liki pari vuosikymmentä toimittuaan Siuruainen tuli valituksi kansanedustajaksi ja ensimmäisen vaalikauden lopulla Oulun läänin maaherraksi. Sitä tehtävää jatkui yli 18 vuotta aina maaherrojen virkojen lakkauttamiseen saakka. Julkishallinnon tehtävissä Eino Olavi Siuruainen Siuruaisella oli paljon maanpuolustusta ja sotiemme veteraaneja koskevia työasioita, kuten lukuisten alueellisten maanpuolustuskurssien ja ve- syntynyt Pudasjärvellä sotaorpo isän menehdyttyä kesällä sotasairaalassa ylioppilas Pudasjärven lukiosta luonnont.

Oulun läänin maaherra paljon luottamustehtäviä julkishallinnon, tiede- ja elinkeinoelämän sekä järjestöjen piirissä laajaa julkaisutoimintaa teraaniasiain neuvottelukunnan johtaminen. Nyt jo vuosikymmenen hän on johtanut Tammenlehvän Perinneliittoa, jonka tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä.

Perinneliiton syntyvaiheista ja aikaansaannoksista kertominen saa Siuruaisen innostuneeksi. Mutta esiin tulee pian myös pettymys siihen, kuinka veteraanien perinteiden vaalimiseen vastaanottaneet ja siihen sitoutuneet osapuolet ovat hoitaneet leiviskänsä. Hän kuitenkin kieltää kirjoittamasta, että olisi katkera.

Mutta poliitikkoihin olen kovasti pettynyt, hän myöntää ja aikoo esittää asiasta vakavan kysymyksen pääministerille, halutaanko perinnetyön lainkaan enää jatkuvan. Poliitikot eivät ole ainoita, joihin puheenjohtaja ei voi olla tyytyväinen. Perinneliiton syntyessä näytti olevan laajalti tukea sotiemme veteraanien sekä sotiimme ja sodasta selviytymisen ajanjaksoon liittyvien perinteiden vaalimiselle.

Siuruainen muistuttaa liiton juhlallisesta perustamistilaisuudesta Helsingin yliopiston juhlasalissa Läsnä olivat tasavallan presidentti ja kaksi edellistä presidenttiä, Mauno Koivisto juhlapuhujana. Järjestöjen pyynnöstä Siuruainen toimi valmistelevan työryhmän vetäjänä. Veteraanijärjestöjen ohella mukana olivat valtiovallan, puolustusvoimien, kuntakentän, sivistys- ja taideelämän sekä talousmaailman edustajia.

Vapaudenristin, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien komentajamerkit sotilasarvo kapteeni Tammenlehvän Perinneliitto ry: Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pertti Suominen, hallituksen jäsen, Suomen Sotaveteraaniliiton valtuuston puheenjohtaja Aarno Lampi ja Perinneliiton puheenjohtaja Eino Siuruainen.

Laajapohjainen työryhmä teki yli satasivuisen suunnitelman veteraanien oman tahtotilan toteuttamisesta. Laadittiin asiakirja perinnetyön siirtämisestä sodat itse kokeneilta ikäluokilta nuoremmille ja tuleville sukupolville Tammenlehvän Perinneliiton kautta. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen pääjuhlan yhteydessä Torniossa tapahtui perinnetyön juhlallinen siirto. Asia sai laajan julkisuuden mm televisiossa.

Veteraanijärjestöjen allekirjoittaman siirtymäasiakirjan vastaanottajina kuuluivat perinneliiton rinnalla valtioneuvoston, puolustusvoimien, kuntaliiton ja molempien kansankirkkojen arvovaltaiset edustajat sekä nuorison puolesta kaksi torniolaisnuorta. Perinneliittoon on sitten liittynyt uusia yhteisöjäseniä.

Mukana on nyt 23 jäsenyhteisöä. Perinneliiton perustamat useat työryhmät ovat jo saaneet arvokkaita tuloksia. Muistomerkkityöryhmä on kerännyt tiedot sotiimme liittyvistä muistomerkeistä, joita on yli Museotyöryhmä on kartoittanut sotiimme liittyvät museot, noin Omat työryhmänsä ovat syventyneet naisten sekä lasten osaan sotavuosina.

Paljon tehtävää on vielä jäljellä monissa muissa työryhmissä sekä historiaseminaareissa, joita on järjestetty jo kahdeksan kertaa. Lupaavan alun jälkeen työ ei ole edistynyt toivotulla tavalla varojen puutteen vuoksi.

Valtiolta on herunut Tammenlehvän perinnetyölle vain euroa kaikkiaan puolen miljoonan vuosibudjettiin. Sen kattaminen on ollut säätiöiden tilapäistuen varassa. Muut perinnetyön vastaanottajatahot eivät ole rahoittaneet työtä lainkaan. Yhteistyö veteraaniliittojen kanssa on sujunut hyvin, mutta järjestöt vahtivat tarkoin omia tulonlähteitään ja varojaan.

Kansankirkkojen tuki on ollut vain sanallista; kolehdeistakaan perinneliitto ei ole päässyt osalliseksi. Suuryrityksiltä tukea ei ole tullut, vaikka juuri veteraanipolven ponnistelut loivat pohjan niidenkin menestykselle. Eräät säätiöt ovat antaneet kohdeapurahoina tukea perinneliiton hankkeisiin. Vielä kuluvan vuoden aikana on määrä valmistua dosentti Ari Uinolta tilattu historiateos, joka kattaa sota-ajan lisäksi sodasta selviytymisen, jälleenrakentamisen ja maamme hyvinvoinnin kehittymisen luvulle saakka.

Omaa tähänastista vuotista elämänjaksoaan Siuruainen pitää hyvin onnellisena aikana. Työtä siihen on sisältynyt aina paljon ja edelleenkin. Henkilökohtaista perinnetyötä hän tekee vapaa-aikoinaan kunnostaessaan ja hoitaessaan syntymä- ja lapsuuskotiaan Pudasjärvellä. Perhepiirinsä ilonaiheisiin kuuluu myös oman jälkipolven, kuten kolmen pojanpojan elämän seuraaminen. Ministeri Max Jakobson navigoi kylmän sodan myrskyissä Suomen viime sotien jälkeisen ulkopolitiikan johtaviin ajattelijoihin ja vaikuttajiin kuulunut suurlähettiläs, ministeri Max Jakobson kuoli 9.

Myös sotiemme veteraanit kuuluivat järjestöjensä kautta kutsuttuihin. Kekkonen löysi älyllisen vertaisensa Ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi muistopuheessaan, että Max Jakobsonin julkaisema kirja Diplomaattien talvisota johdatti hänet historian harrastukseen ja analyyttiseen ymmärtämiseen.

Teoksella on edelleen ylivertainen asema talvisodan diplomaattisen taustan ja kulun tulkitsijana. Jakobsonin laaja myöhempi tuotanto on yhä vahvistanut hänen asemaansa historian ja kansainvälisen politiikan huippuanalyytikkona.

Jakobsonin vuosikymmenet sisälsivät Suomen lähihistorian olennaisimman vaiheen, jonka läpi käynyt sodan runtelema kansakunta selviytyi monien vaikeuksien kautta itse asiassa voittajana. Jakobson oli sisäistänyt Urho Kekkosen noudattaman, historioitsija E. Pienen kansan tulee asemansa pelastamiseksi osata älykkäällä aloitteella torjua vaarat ennen kuin ne tulevat liian suuriksi.

Jakobsonin suurimpia ansioita on ollut poikkeuksellinen kyky ymmärtää historian isompia polkuja. Presidentti Kekkonen sai hänestä vertaisensa keskustelijan. Vertaisuuteen kuului sekin, että yhteistyösuhde pysyi vahvana ajoittaisista erimielisyyksistä huolimatta. Jakobson osoittaa kirjassaan talvisodan kansainvälisten seurausten ulottuneen laajalle. Kansainliitto ryhdistäytyi hetkeksi ennen kuolemaansa ja erotti Neuvostoliiton, länsiliittoutuneiden sotilasjohto lähti tavoittelemaan uuden pohjoisen rintaman kangastusta, Ranskassa kaatui hallitus ja Ruotsin puolueettomuus joutui lähes sietämättömälle koetukselle.

Yhdysvaltojen eristymiseen syntyi ensimmäinen murtuma ja Hitlerin ja Mussolinin ystävyys säröili. Talvisodan vaikutuksesta toisen maailmansodan voimaryhmittymät olivat vähällä suistua raiteiltaan. Saksa saattoi tehdä kohtalokkaita virhepäätelmiä seurattuaan Neuvostoliiton heikkoa menestystä Suomen suunnalla. Suomi saattoi olla vain pieni väliotsikko isossa draamassa, mutta ei merkityksetön. Jakobsonin kirjoituksista heijastuu huoli niinä aikoina, jolloin Suomen ja suomalaisten omien arvojen pysyvyyttä koeteltiin, arvioi Tuomioja.

Niistä ei saa syntyä harmaata kompromissien aluetta. Kansakunnalla tulee aina olla kestävä henkinen selkäranka, vain silloin voi kantaa raskaimmankin kuorman. Jakobson joutui vuosien varrella monissa yhteyksissä selvittämään ulkomaisille tarkkailijoille selviämistarinaamme aina USA: Kennedyä myöten, miten tällainen pieni valtio kykeni säilymään itsenäisenä totalitaarisen Neuvostoliiton kyljessä uhmaten kaikkia kylmän sodan oletettuja lainsalaisuuksia.

Eikä totuuden puhuminen Suomessakaan ollut aina helppoa. Markku Seppä kysyneen , olisiko osoitettavissa joitakin henkilöitä, joiden voisi sanoa olleen syypäitä talvisodan syttymiseen. Haastattelija ojensi heti tarkoittaneensa Suomen puolella.

Max Jakobsonin diplomaattinen rooli ajoittui ja luvulle. Hänen aktiviteettinsa ytimessä oli Suomen navigointi kylmän sodan myrskyissä tavalla, joka vähitellen saisi luottamusta ja uskottavuutta. Asuminen, rakentaminen ja puutarhanhoito Autot ja moottoriajoneuvot Metsästys, kalastus, aseet 7. Ruoka ja juoma Talouselämä ja yritystoiminta Tietotekniikka ja tietoliikenne Urheilu ja liikunta

0 thoughts on “Katsastuskonttori joensuu marianne kallio alastonkuvat”

    -->

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *